Espoolainen Länsiväylä-lehti julkaisi tänään Tiina Elon ja minun mielipidekirjoituksen koskien EU:n ennallistamisasetusta ja kaupunkien kasvua. Asetuksesta on käytetty dramaattistakin kieltä, siitä miten se estää kaupunkien kasvun, tänään Länsiväylässä jopa ”6. artikla = pk-seudun tuho”. Kuvaan artikkelin lopussa asetusta ja siitä käytyä keskustelua tarkemmin, mutta ensin kirjoituksemme:
Myös kasvava kaupunki tarvitsee metsää ja luontoa
”Paljon keskustelua herättänyt EU:n ennallistamisasetus vaikuttaa myös kaupunkeihin. Espoo ja pääkaupunkiseudun kaupungit ajavat asetukseen muutoksia, jotta se mahdollistaisi kaupunkien kestävän kasvun (Länsiväylä 31.12.). Ehdotuksessa vaaditaan kaupunkien viheralueiden ja puuston määrän säilymistä ennallaan vuoteen 2030 asti ja 5 % kasvua vuoteen 2050 mennessä.
Puuston ja kaupunkivihreän säilyttäminen on tärkeä tavoite, vaikka asetus vaatiikin viilausta suomalaisten olosuhteiden huomioimiseksi. Kaupunkien kasvua emme voi välttää eikä sitä pidä ohjata väärään paikkaan. Metsän kaatamisen tulee kuitenkin olla korkeamman kynnyksen takana, jotta se saadaan minimoitua. Nyt kaupungit kokevat rakentamisen välittömät vaikutukset lähinnä positiivisina maankäytön tulojen muodossa.
Luonnon säilyttäminen on otettava vahvemmin rakentamisessa huomioon. Esimerkki Vantaalta: Päiväkodin tieltä kaadetaan ensin hehtaari metsää. Suurin osa alueesta jää puuttomaksi hiekka- ja keinomateriaalipohjaiseksi pihaksi. Sitten ihmetellään, miksi tässä näin kävi, vaikka sekä käyttäjät että maksajat olisivat mieluummin säilyttäneet osan metsästä. Esimerkki Espoosta: Julkiseen rakentamiseen varatulta tontilta kaadetaan puita ennen kuin mitään hanketta on olemassa, jotta tontin rakennettavuus säilyisi. Lopputuloksena menetetään puita, jotka ovat tuoneet asukkaille iloa. Käytännöt muuttuvat liian hitaasti. Meidän on pystyttävä parempaan.
Kaikkia kaupunkimetsiä emme pysty säilyttämään, mutta toisaalta voimme tuoda lisää vihreää rakennetun ympäristömme sisään. Meillä on kadunvarsia ja puistoja joihin mahtuu enemmän puita. Ne tukevat viihtyisyyttä ja ihmisten terveyttä, viilentävät ilmaa ja auttavat sadevesien hallinnassa – hyödyt on tuotava paremmin päätöksentekoon. Ennallistamisasetus peräänkuuluttaa myös rakennuksiin integroitua kasvillisuutta. Tässä olemme vasta alussa. Uusien rakennusten havainnekuvissa esiintyvä vihreys pitää saada toteutumaan.
Kaupunkimme ovat kansainvälisesti vertailtuna vihreitä ja lähiluonto on tutkitusti kaupunkilaisille tärkeää. Meidän on pidettävä huoli siitä, ettemme menetä tätä valttikorttia kaupunkien kasvaessa.”
Ennallistamisasetuksen 6. artikla
Ennallistamisasetuksen kaupunkeja koskeva kohta on kokonaisuudessaan alla. Oli asiasta mitä mieltä hyvänsä, ainakin asetus on tiivis:
Restoration of urban ecosystems
- Member States shall ensure that there is no net loss of urban green space, and of urban tree canopy cover by 2030, compared to 2021, in all cities and in towns and suburbs.
- Member States shall ensure that there is an increase in the total national area of urban green space in cities and in towns and suburbs of at least 3 % of the total area of cities and of towns and suburbs in 2021, by 2040, and at least 5 % by 2050. In addition Member States shall ensure:
- a minimum of 10 % urban tree canopy cover in all cities and in towns and suburbs by 2050; and
- a net gain of urban green space that is integrated into existing and new buildings and infrastructure developments, including through renovations and renewals, in all cities and in towns and suburbs.
Kritiikin kritiikkiä
Ei ole yllättävää, että ennallistamisasetus kirvoittaa kaupungeissa kritiikkiä, ja varmasti asetukseen tarvitaan vähintäänkin selvennystä. Asetuksen hyvät puolet ja positiivinen tavoite vaikuttaa kuitenkin jääneen nihkeän edunvalvonnan ja kärjistettyjen otsikoiden alle. Tänäänkin Vantaan Sanomat otsikoi ”EU-asetus estäisi uudet asuinalueet”, vaikka Vantaan yleiskaavoituksen ympäristösuunnittelija jutun haastattelussa kertoo ihan toista.
Oma kritiikin paikkansa on siinäkin, että ainakaan Vantaalla kaupungin lausuntoja Uudenmaan liitolle ei ole käsitelty luottamuselimissä.
Kaupunkikehityksen vaikeimpia kysymyksiä
Kaupunkialueella rakentaminen ja luonto on väistämättä ristiriidassa, kilpailuasetelmassa tilasta. Olen parisen vuotta enemmän perehtynyt tähän kysymykseen, puolitoista päättäjän roolissa, ja tämä on vaikea paikka. En vastusta kaupungistumista, näen sen vääjäämättömänä ja enimmäkseen positiivisena asiana. Samaan aikaan metsien menetys tekee pahaa – sitä on tapahtunut viime aikoina ihan oman kotinikin lähellä. Olen ollut päättämässä kymmenistä tonttien vuokrasopimuksista, rakennushankkeista ja kaavoista, jotka hävittävät metsää, ja yhtäkään en ole vielä vastustanut. Olen tosin vastustanut puolijulkisesti kahta hanketta Vantaanlaaksossa ja Linnaisissa, mutta ainakaan vielä en ole ollut niihin liittyen missään päättävässä asemassa.
Artikkelini kuva on kotini läheltä Kelokuusen päiväkodin rakennustyömaalta. Se on kohde, johon mielipidekirjoituskin viittaa. Ymmärrän päiväkotien tarpeen, mutta en sitä miksi metsää piti kaataa niin paljon, kun sitä olisi voinut sellaisenaan osin käyttää päiväkodin pihana. Hankesuunnitelman mukaan puita piti jättää pystyyn, mutta en sellaisia näe. (Tämän kohteen päätökset tehtiin edellisellä valtuustokaudella, jolloin en ollut mukana.)
On ihan aiheellinen kritiikki, että kun luonnon säilyttäminenkin kasvavassa kaupungissa on vaikeaa, ennallistaminen on vielä vaikeampaa. Vantaalla siihenkin on mahdollisuuksia. Petikko-aloitteessani peräänkuulutan mm. alueen keskellä olevien maankaatoalueiden palauttamista luonnolle. Tätä aluetta on sentään jopa pari neliökilometria. Vantaan vihreän valtuustoryhmän aloite Tuplataan puiden määrä kaupunkitilassa peräänkuuluttaa puuston lisäämistä rakennetun ympäristön sisään. Vaikka eri toimintojen kilpailua tilasta ei voida mitenkään välttää, myös asennoituminen ratkaisee.
Lopuksi on hyvä muistuttaa, että asumisen tiheys ja käytetyt liikennemuodot (ja niiden vaatima suuresti vaihteleva tila) on suurin väestönkasvun ja kaupunkivihreän ristiriitaa määrittävä tekijä. Tiheähkö joukkoliikenteeseen perustuva kaupunkirakenne on kasvavalle kaupungille välttämättömyys. Sitä ei saa estää, ja tämä onkin kaupunkien ja Uudenmaan liiton ennallistamisasetuksesta aiheellisesti nostama huoli.
Lähteet
Minna Airamaa 2022. EU-asetuksen tuoma hurja skenaario: Espooseen ei voisi enää rakentaa uusia asuinalueita – ”Hyvin vaikea erityisesti kasvavien kaupunkien kannalta”. Länsiväylä, julkaistu verkossa 31.12.2022. https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5625287
Minna Airamaa, Tuomas Massinen 2023. EU:n asetus luo rajun skenaarion: Vantaalle ei voisi enää rakentaa uusia asuinalueita. Vantaan Sanomat, julkaistu verkossa 6.1.2023 https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/5637442 ja lehdessä 7.1. otsikolla ”EU-asetus estäisi uudet asuinalueet” https://nakoislehti.media.fi/vantaansanomat/9ba482bc-e753-474f-a0e2-c5c509a76724/6
Tiina Elo, Mikko Viilo 2023. Myös kasvava kaupunki tarvitsee metsää ja luontoa. Mielipidekirjoitus Länsiväylässä, julkaistu 7.1.2023. https://nakoislehti.media.fi/lansivayla/e4dca254-79c0-4c58-a5f6-2646b71fbc0c/10 ja 10.1.2023 https://www.lansivayla.fi/paakirjoitus-mielipide/5636425
Karri Kannala 2023. 6. artikla = pk-seudun tuho. Sama lehti kuin edellinen.
European Commission 2022. Proposal for a REGULATION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on nature restoration. 22.6.2022. https://environment.ec.europa.eu/system/files/2022-06/Proposal%20for%20a%20Regulation%20on%20nature%20restoration.pdf
Uudenmaan liitto 2022. Vaikuttaminen EU:n ennallistamisasetuksen artiklan 6 ”Kaupunkien ekosysteemit” valmisteluun; tilannekatsaus tiedoksi. Maakuntahallituksen päätös 19.12.2022. https://uml10fi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2022113-7