Olen ehdolla osuuskauppa HOK-Elannon edustajistovaaleissa äänestysnumerolla 1030. Katso vaalien tietoja täältä ja vaalikone täältä.
Edustajiston 60 jäsentä käyttävät HOK-Elannon päätöksenteossa äänivaltaa jäsentensä edustajina.
Työskentelen tuotekehitystehtävissä teknologia-alalla, tällä hetkellä paljolti ympäristövastuun parissa. HOK-Elanto on panostanut paljon vastuullisuuteen ympäristön, työntekijöiden ja muun yhteiskunnan suuntaan. Tämän työn tukeminen ja kirittäminen on merkittävin syy miksi itse pyrin edustajistoon.
HOK-Elannon säännöt sanovat, että osuuskaupan tehtävä on tuottaa palveluja ja etuja jäsenilleen ja näin edistää jäsentensä taloudellista hyvinvointia. Osuuskuntamuotoinen yritys on mielenkiintoinen konsepti ja sekin on yksi syy olla ehdolla.
Kaupan alan ulkoisesta viestinnästä suuri osa painottuu edulliseen hintatasoon. Se onkin tärkeä osa tehtävää ja oleellinen toiminnan vaikuttavuuden mittari. Näen kuitenkin että hyvin tärkeitä ovat myös mm. pitkäjänteinen ruokaturva, vastuullinen hinnoittelu myös tuottajien suuntaan, ympäristötoimet ja hyvä henkilöstöpolitiikka.
Suuri osa yhteiskuntamme ympäristökuormituksesta syntyy ruuan ja kulutustavaroiden kautta. Tähän liittyen S-ryhmän tasolla otetut ympäristötavoitteet, esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen nettonollatavoite ja luontovaikutusten mittaroinnin kehittäminen ovat erittäin tärkeitä ja Suomen yrityskentässä aidosti edistyksellisiä.
Ympäristöasioiden lisäksi tärkeitä vastuullisuushaasteita ovat mm. asiakasomistajien terveyden edistäminen, palvelujen saavutettavuus, työntekijöiden hyvinvointi ja turvallisuus, ihmisoikeudet toimittajaverkostossa, huoltovarmuusnäkökohdat, ja lukuisat muut.
Ruokakaupoissa käydessäni mietiskelen usein, kuinka tarpeellista loppujen lopuksi on käyttää paljon pinta-alaa tuotteille, jotka eivät ole alkuunkaan terveellisiä tai ympäristöystävällisiä. Tai tuputtaa kassoilla karkkia – ollaanko siinä oikeasti asiakkaan puolella hyvinvointia edistämässä? Väkevämmän alkoholin ja lääkkeiden myynnistä intoillaan, mutta onko se pelkästään hyvä? Kun häiriökäyttäytymistä on paljon jo nyt, vaikuttaako muutos tilanteeseen? Voisiko ”hyvien” tuotteiden menekkiä suosia hinnoittelulla ja paremmilla asiakasomistajaeduilla? Tämäntyyppisiin kysymyksiin mielelläni perehtyisin enemmänkin.
Nykyinen sähköautojen lataustoiminta on esimerkki HOK-Elannon kyvystä elää ajassa ja laajentaa palveluvalikoimaa asiakkaiden (hyviin) tarpeisiin. Voisiko kiertotalouteen liittyviä palveluja sopia HOK-Elannon palveluverkkoon ja valikoimaan? Tällaisia onkin pilottivaiheessa S-ryhmän sisällä, esim. käytettyjen vaatteiden myyntiä ja korjausta Sokoksissa ja pyörähuoltoa Prismoissa. Nämä ovat mielenkiintoisia kehitysaskeleita joita mielelläni tukisin.
Tässä artikkelissa joitakin päällimmäisiä ajatuksiani, ja katso toki vaalikoneesta mitä olen vastannut yhtiön esittämiin kysymyksiin.