Luen lehtiä ja lenkkeilen säännöllisesti ympäri Helsinkiä ja Espoota. Olin toki kuullut Raide-Jokerista ja törmännyt sen työmaihin, mutta vielä hiljattain en ollut kunnolla ymmärtänyt, miten laaja joukkoliikenteen uudistus alueella on pikaraitioteiden esiinmarssin muodossa menossa. Käyn tässä artikkelissa tilannetta läpi.
Mikä on pikaraitiotie?
Pikaraitiotie on raideliikennemuoto, joka on perinteistä junaa ja metroa kevyempi ja ketterämpi, mutta perinteistä raitiovaunua nopeampi. Se kulkee samoja raiteita kuin Helsingin perinteiset ratikat, mutta pika-etuliitteellä viitataan siihen että reitillä käytetään mahdollisimman paljon omia etuajo-oikeutettuja kaistoja, pidempiä pysäkkivälejä, ja näin ollen kuljetaan lujempaa ja pidemmälle. Olen koostanut paikallisten esimerkkien kautta näiden välineiden pääominaisuuksia taulukkoon 1.
Taulukko 1. Tekeillä tai suunnittelussa olevien pikaraitioteiden teknisiä ominaisuuksia. Reittien pituudet, pysäkkimäärät ja -välit, ja kulkuajat perustuvat vaihtelevasti eri hankkeiden julkaisuihin tai niiden puuttuessa reittikarttoihin ja aikatauluihin. Matkustajakapasiteetti vastaa aikataulun mukaisia vuoroja keskiviikkona 7.4.2021 kello 8-9, yhteen suuntaan laskettuna ja vain istumapaikoista. Käytössä olevien välineiden matkustajakapasiteetti on muutoin keskenään vertailukelpoinen, paitsi Vantaan ratikan arvio vuoroväleistä ajoittuu pitkälle tulevaisuuteen. Luvut eivät kuvaa linjojen maksimaalista kapasiteettia.
| Linja | Pituus (km) | Pysäkkiväli (km) | Keskinopeus (km/h) | Vuoroja (1/h) | Paikat | Kapasiteetti (paikat/h) |
| Pikaraitioteitä | ||||||
| Raide-Jokeri | 25 | 0,76 | 25 [12] | |||
| Kruunusillat | 10 | 0,63 | 22 [2] | |||
| Vantaan ratikka | 19,3 | 0,80 | 25 [18] | 12 | 150 [16] | 1800 |
| Vertailun vuoksi | ||||||
| Ratikka 3 (Kuusitie–Olympiaterminaali) | 8,4 | 0,34 | 14 | 6 | 100 | 600 |
| Bussi 562 (Mellunmäki–Aviapolis) | 22,9 | 0,39 | 24 | 6 | 50 | 300 |
| Kehärata (Vantaankoski–Hiekkaharju) | 18 | 3,0 | 60 | 6 | 250 [10] | 1500 |
| Länsimetro (Ruoholahti–Matinkylä) | 14 | 2,0 | 49 | 12 | 245 [13] | 2940 |
Pikaraitiotie on nopeudeltaan ja maksimikapasiteetiltaan selkeästi raskaampien raideliikennemuotojen alapuolella, mutta kaupunkiratikoiden ja bussien yläpuolella. Ketteryydessä järjestelmien eroa kuvaa hyvin se, että Kehäradan ja Länsimetron ratojen kaarevuussäteet ovat pienimmillään noin 600 metriä, kun taas raitiovaunut pystyvät katuverkostossa suorakulmaiseen käännökseen tieliikenteen tapaan (muutaman kymmenen metrin kaarevuussäteellä). Pääominaisuuksiltaan raitiovaunut muistuttavatkin busseja, ja pikaraitioteitä lähinnä olisi ns. superbussi joka liikkuu pikaraitiotien tapaan omaa muusta liikenteestä erotetussa tilassaan.
Pääkaupunkiseudun pikaraitiotiehankkeet
Pohjimmiltaan raitioteiden, kuten muidenkin liikennevälineiden, tarvetta ajaa seudun väkiluvun kasvu. Valtio, Helsingin seudun kunnat (14 kpl) ja HSL ovat tehneet keskenään maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen (ns. MAL-sopimus, viimeisin versio vuosille 2020-31). Siinä kunnat sitoutuvat mm. tietynlaiseen asuntotuotantoon ja liikennejärjestelmän kehittämiseen, vastineeksi valtion rahallisesta tuesta. Keskeisinä edistettävinä teemoina mainitaan mm. vähähiilinen ja kestävä yhdyskuntarakenne, liikennejärjestelmä, työmarkkinoiden toimivuus, elinkeinoelämän elinvoimaisuus, ja segregaarion vähentäminen. Tässä sopimuksessa pikaraitioteillä on merkittävä rooli, ja valtio tukee niitä 30 % maksuosuudella.
Suosittelen lämpimästi HSL:n interaktiivista ratikkakarttaa. Siinä näkyy sellaiset linjat, joista on olemassa toteutus- tai suunnittelupäätös. Vaikka hankkeilla on keskitettyä koordinaatiota ja tukea, kukin kaupunki kuitenkin päättää hankkeistaan itse. Hankkeita on vedetty yhteen taulukkoon 2.
Taulukko 2. Pikaraitiotiehankkeiden ominaisuuksia. Vaunukalusto ja varikot eivät sisälly taulukon kustannuksiin.
| Linja | Vaihe | Valmistumisvuosi | Pituus (km) | Pysäkkejä | Hinta (M€) | Hinta (M€/km) |
| Pikaraitioteitä | ||||||
| Raide-Jokeri | rakenteilla | 2024 | 25 | 34 | 386 [11] | 15 |
| Kruunusillat | rakentamispäätös tehty | 2027 | 10 | 17 | 350 [2] | 35 |
| Länsi-Helsingin raitiotiet | yleissuunnitelma ja toteutus hyväksytty | 2027 jälkeen | 12 | 160 [3] | 29 | |
| Vantaan ratikka | jatkosuunnittelussa | 2028 | 19,3 | 25 | 393 [17] | 20 |
| Vertailun vuoksi | ||||||
| Kehärata (Vantaankoski–Hiekkaharju) | 2015 | 18 | 7 | 740 [1] | 41 | |
| Länsimetro (Ruoholahti–Matinkylä) | 2017 | 14 | 8 | 1186 [8] | 85 | |
| Länsimetro (Matinkylä–Kivenlahti) | rakenteilla | 2023 | 7 | 6 | 1159 [8] | 166 |
Ensimmäisenä pikaraitiotielinjana aloittaa Raide-Jokeri välillä Keilaniemi–Itäkeskus vuonna 2024. Raide-Jokeri tulee nykyisen bussilinjan 550 tilalle, ja sen pääperuste on kapasiteetin ja luotettavuuden kasvattaminen. (Artikkelin aloituskuva on Otaniemestä Raide-Jokerin varrelta.)
Helsinki on tehnyt päätöksen uusista linjoista Rautatieasemalta Kruunuvuorenrantaan ja Yliskylään. Tämä näyttää taulukossa 2 pikaraitioteiden kalleimmalta hankkeelta. Se johtunee siitä että projektin osana rakennetaan 3 siltaa, joista Kruunuvuorensillasta tulee Suomen pisin! Tätä hanketta perustellaan erityisesti Laajasalon alueen kasvulla, jota nykyinen liikenneverkko ei tue. Silloista tulee pääsemään raitiovaunun lisäksi polkupyörällä ja kävellen.
Helsinki on hyväksynyt myös Länsi-Helsingin raitioteiden nimellä kulkevan hankkeen, missä läntisen kantakaupungin kautta tullaan uutta pikaraitiotietä Kannelmäkeen asti.
Tyypillisesti raitiotiehankkeet tehdään kolmena erikseen päätettävänä vaiheena suunnilleen seuraavasti: yleissuunnittelu, jonka jälkeen tarkempi jatko- tai hankesuunnittelu, ja sitten varsinainen toteutusvaihe. Länsi-Helsingin raitiotie oli siinä mielessä mielenkiintoinen poikkeus, että hankesuunnittelu- ja toteutuspäätös tehtiin samalla kertaa, alkuvuodesta 2021.
Vantaan ratikkaa suunnitellaan välille Lentoasema–Tikkurila–Mellunmäki. Yleissuunnittelu päättyi ja jatkosuunnittelu alkoi 2019.
Pidemmän aikavälin visioissa linjoja on lisää. Uusin MAL-sopimus mainitsee niistä seuraavat:
- Viikin–Malmin pikaraitiotie
- Tuusulanväylän pikaraitiotie Käskynhaltijantielle
- Pikaraitiotie Matinkylä–Suurpelto–Kera–Leppävaara
Muita pidemmän aikavälin visioita on muun muassa Vantaan ratikan laajentuminen länteen ja yhdistyminen Helsingin raiteisiin.
Vantaan Ratikka
Vantaan ratikkaa perustellaan ensisijaisesti kaupungin tulevalla kasvulla ja tämän kasvun keskittämisellä ratikan käytävään. Kyse on siis paljon laajemmasta ajattelusta kuin vain raiteista ja liikenteestä. Tärkeässä roolissa on myös tiettyjen ratikkakäytävällä olevien lähiöiden profiilin nosto. Liikenteen päästöjen vähentäminen vaatii kulkutapaosuuksien siirtämistä autoilusta muihin kulkumuotoihin, ja tätä varten pitää olla houkuttelevia joukkoliikennevälineitä.
Kuva. Vantaan ratikkana tunnetun pikaraitiotien suunniteltu reitti. Lähde: Vantaan kaupunki.
Vantaa on kasvanut viime aikoina kiihtyvää tahtia. Väestönkasvu on (ainakin ennen COVID-19:ää) ollut yli 2 prosenttia vuodessa. Se tarkoittaa yli 5000 asukkaan vuosikasvuja, mikä on jo verrattavissa 1970-luvun vuosiin [9, s. 8]. Jokainen joka on nähnyt Vantaalla 1970-luvulla rakennettuja lähiöitä ymmärtää miten isosta muuttoliikkeestä oli silloin kyse!
Väestönkasvun tilannetta ja paineita täytyy luonnollisesti jatkuvasti arvioida, mutta uskon että vuosituhansien kaupungistumistrendi ei hiivu lähiaikoina. Vantaan strategia on sijoittaa lisää asukkaita nimenomaan samaan kasvukäytävään ratikan kanssa. Kaupungin visio on lisätä ratikkakäytävään 37 000 asukasta ja 31 000 työpaikkaa (2050 verrattuna 2017).
Jos nämä asukkaat tulevat, rahaakin liikkuu. Vantaa on arvioinut, että ratikkavyöhykkeen kiinteistökehitys pelkästään tuottaisi kaupungille 680 miljoonaa euroa. Kaupunginjohtaja on puhunut peräti 10 miljardin “mahdollisuuksista elinkeinoelämälle”. Olettaen 37 000 uutta asukasta, on suoraviivaista laskea, että uutta asuinpinta-alaa tarvitaan 1,3 miljoonaa m² (keskimääräisellä vantaalaisella asumisväljyydellä 35 m²/hlö [4]) joka maksaa asukkaille yli 5 miljardia (olettaen keskihinnaksi 4000 €/m² [19]). Eiköhän jo tuostakin Vantaan kaupungille ja asukkaille siivuja riitä, ja työpaikat ja verot ja muut tietenkin päälle. Vantaan kaupungin maksuosuus ratikasta on näillä näkymin 267 miljoonaa euroa [17]. Jos se jaettaisiin ratikkapysäkeille (24 Vantaan puolella), jokaisen ympäristöstä pitäisi löytää 11 miljoonan euron tulot kaupungin kassaan. Jos se jaettaisiin tasan uusille asukkaille, jokaisen kuvetta pitäisi kaivaa 7200 euron edestä.
Jos edellä mainitut asukkaat tulevat, mietitäänpä myös seuraavaa. 37 000 asukasta on
- Suurempi kuin Myyrmäki (17275 asukasta) + Martinlaakso (12747) + Kaivoksela (5706).
- Suurempi kuin Tikkurila (7003) + Simonkylä (8115) + Viertola (7535) + Jokiniemi (5824) + Hiekkaharju (5381) + Kuninkaala (2849).
- Suurempi kuin 3 kertaa nykyinen Hakunila (12099).
Tästä vertauksesta ymmärtää, että kasvukäytävän varrelle varmasti tarvitaan uusi joukkoliikenneratkaisu. Pikaraitiotie ei ollut ainoa teknologiavaihtoehto, mutta vaikuttaa fiksulta ja seudullisten päätösten kannalta johdonmukaiselta valinnalta. Uskon, että pikaraitiotie on luontaisesti bussia hieman vahvempi juuri niissä asioissa mitkä on Vantaan ratikan päätavoitteita: vetovoimainen julkinen liikenneväline, kyky tukea kiinteistökehitystä ja nostaa reitin varren profiilia, kapasiteetti, päästöjen alentaminen, ja esteettömyys.
Kaupunki ei automaattisesti kehity hyvin vaikka uusia asukkaita tulisikin. “Vetovoima”, jolla usein tarkoitetaan ns. hyviä veronmaksajia, vaatii muutakin. Ratikkakatujen ulkonäkö, viihtyisyys, ja helppokulkuisuus eri kulkutavoilla on perusasioita joiden pitää olla kunnossa. Miten onnistuu tasapainoilu kaupunkilaisille tärkeiden luonto- ja virkistysarvojen ja rakentamisen välillä? Minkälaisia asuntoja tarkkaan ottaen rakennetaan ja minkälaisella kokojakaumalla? Minkälaisia uusia työpaikkoja saadaan luotua ja yrityksiä houkuteltua? Miten uudet pyörä- ja kävelyreitit onnistuvat ja miten ne kytkeytyvät laajempaan reitistöön? Ihan samalla tavalla kuin Vantaan ratikassa ei projektina oikeastaan ole kyse raiteista ja ratikoista, myös hyötyjen saaminen ja onnistuminen ratkaistaan myös kokonaan raiteiden ja ratikoiden ulkopuolella. Kehitys ratikkakäytävällä ei myöskään salli laiminlyöntejä sen ulkopuolella, vaan muitakin lähiöitä ja alueita pitää kehittää tarpeellisilla panoksilla. Kaikki tämä tulee vaatimaan kaupungin suunnittelijoilta, johtajilta ja päättäjiltä kaiken heidän osaamisensa mutta on myös varmasti innostava tehtävä.
Vantaan ratikka on nyt vaiheessa, jossa käytännössä tehdään ratikkakäytävän asemakaavoitusta, katusuunnittelua ja varsinaisen ratahankkeen toteutussuunnittelua. Toteutuspäätös on pöydällä näillä näkymin 2023. Tämä tarjoaa kansalaisille ja päättäjille hyvää aikaa perehtyä ja vaikuttaa projektiin. Pikaratikoiden kyytiin pääsee jo tänä vuonna Tampereella. On muutenkin hyvä seurata Vantaan meneviä samankaltaisia projekteja ja ottaa niistä oppia.
Lähteet
[1] Mikael Heikinheimo 2015. Kehärata-hankkeen varrella oli monta mutkaa. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/07/06/keharata-hankkeen-varrella-oli-monta-mutkaa. Julkaistu 6.7.2015, päivitetty 10.7.2015. Viitattu 7.4.2021.
[2] Helsinki 2021. Kruunusillat, Usein kysytyt kysymykset. https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/kruunusillat-fi/tietoa-hankkeesta/usein-kysytyt-kysymykset/. Julkaistu 28.1.2021. Viitattu 7.4.2021.
[3] Helsinki 2021. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman.
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset/2021-01-20/kaupunginvaltuusto-hyvaksyi-lansi-helsingin-raitioteiden-yleissuunnitelman. Julkaistu 20.1.2021. Viitattu 7.4.2021.
[4] Helsinki 2021. Asumisväljyys. https://asuminenhelsingissa.fi/fi/content/asumisv%C3%A4ljyys. Julkaistu 12.2.2021. Viitattu 9.4.2021.
[5] HSL. HSL:n ratikkakartta. https://ratikkakartta2030.hsl.fi/. Viitattu 7.4.2021.
[6] HSL. Reittiopas. https://www.hsl.fi/?fromJourneyPlanner=true. Viitattu 3.4.2021.
[7] Auri Häkkinen 2017. Helsinki rahastaa tontista jopa 2 500 euroa kerrosneliömetriltä. Rakennuslehti. https://www.rakennuslehti.fi/2017/02/helsinki-rahastaa-tontista-jopa-2-500-euroa-kerrosneliometrilta/. Julkaistu 17.2.2017, päivitetty 21.2.2017. Viitattu 8.4.2021.
[8] Länsimetro. Kustannukset. https://www.lansimetro.fi/kustannukset/. Viitattu 7.4.2021.
[9] Elina Parviainen 2020. Vantaan väestö 2019/2020. https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/151877_Vantaan_vaesto_2019-2020.pdf. Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B3 : 2020. Viitattu 9.4.2021.
[10] Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy. http://junakalusto.fi/fi/kalusto. Viitattu 7.4.2021.
[11] Raide-Jokeri. Paljonko Raide-Jokerin rakentaminen maksaa? https://raidejokeri.info/usein-kysyttya/paljonko-raide-jokerin-rakentaminen-maksaa/. Viitattu 7.4.2021.
[12] Raide-Jokeri. Mikä Raide-Jokeri? https://raidejokeri.info/mika-raide-jokeri/. Viitattu 7.4.2021.
[13] Sara Salmi, Joel Kanerva, Eetu Pietarinen 2018. Yle selvitti: Länsimetron ruuhkista on ollut paljon puhetta, mutta miltä ne näyttävät tällä hetkellä? https://yle.fi/uutiset/3-10515028. Julkaistu 26.11.2018. Viitattu 7.4.2021.
[14] Vantaan kaupunki 2019. Kaupunginvaltuusto 16.12.2019, pöytäkirja. https://paatokset.vantaa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=148629. Viitattu 7.4.2021.
[15] Vantaan kaupunki 2019. Kaupunginjohtaja Viljanen: Ratikka vie Vantaan ison harppauksen eteenpäin. https://www.vantaa.fi/uutisia/101/0/148717. Julkaistu 17.12.2019. Viitattu 7.4.2021.
[16] Vantaan kaupunki. Vantaan ratikka. https://www.vantaa.fi/asuminen_ja_ymparisto/kadut_ja_viheralueet/liikenne/ratikka. Viitattu 7.4.2021.
[17] Vantaan kaupunki. Vantaan ratikka / Aikataulut ja kustannusarvio. https://www.vantaa.fi/asuminen_ja_ymparisto/kadut_ja_viheralueet/liikenne/ratikka/tietoa/aikataulu_ja_kustannukset. Viitattu 7.4.2021.
[18] Vantaan kaupunki. Vantaan ratikka / Pikaraitiotie liikennemuotona.
https://www.vantaa.fi/asuminen_ja_ymparisto/kadut_ja_viheralueet/liikenne/ratikka/tietoa/pikaraitiotie. Viitattu 7.4.2021.
[19] Elina Vuorio 2020. Uusista osakeasunnoista nyt tarkempia kaupunkikohtaisia hintatietoja. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/uusista-osakeasunnoista-nyt-tarkempia-kaupunkikohtaisia-hintatietoja/. Julkaistu 31.1.2020. Viitattu 9.4.2021.
[20] Ympäristöministeriö ym. 2020. Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2020-31. https://ym.fi/documents/1410903/40122839/MAL-sopimus+Helsingin+seutu+081020.pdf/3665cc33-ee50-dea5-53b3-e2de35836388/MAL-sopimus+Helsingin+seutu+081020.pdf?t=1602159806533. Julkaistu 8.10.2020. Viitattu 7.4.2021.