Tein kaupunginvaltuustossa 25.3.2024 aloitteen seuraavalla otsikolla ja tekstillä:

”Kestävyyden edelläkävijän energiatavoitteet

Vantaan strategian osana toimiva Resurssiviisauden tiekartta määrittää kuusi kaistaa kohti ekologista
kestävyyttä ja hiilineutraaliutta vuonna 2030. Kaistalla 2 “Hiilineutraali energia” tavoitellaan
lämmityksen ja käyttösähkön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja uusiutuvan energian osuuden
lisäämistä.

Tässä aloitteessa esitetään, että seuraavaan Resurssiviisauden tiekarttaan:

1. Kirkastetaan perimmäiset tavoitteet. Nyt tavoitteissa on monta asiaa, ilman selkeää hierarkiaa. Tästä on aiheutunut kitkaakin konsernin sisällä. Esim. lämmöntuotannon kiinteistökohtaisuus (teknologiavaatimus) on toisinaan käytännössä saanut suuremman prioriteetin kuin kasvihuonekaasupäästöt (perimmäinen tavoite), missä ei ole järkeä. Perimmäiset tavoitteet pitää olla selvät, niistä johdetaan päämittarit, ja muut tavoitteet alistetaan niille.
2. Nostetaan energiantuotannon luontovaikutukset tavoitteisiin. Fossiilittoman siirtymän edettyä ilmasto ei enää ole ainoa tärkeä ympäristönäkökohta. Energiateollisuus on laatinut biodiversiteettitiekartan ja Vantaan Energialla se on työn alla. Vantaan on syytä valmistella luontoon liittyvät vaikutukset keskeiseksi osaksi energiatavoitteitaan.
3. Laajennetaan ilmastovaikutusten tarkastelua. Virallinen aluepohjainen päästölaskenta, johon myös hiilineutraaliustavoitteemme perustuu, on hyvä alku. Ratkaisevaa ovat energiantuotannon todelliset globaalit hiilivarastojen muutokset. Nykyinen laskenta ei ulotu esim. laitosten elinkaarivaikutuksiin tai polttoaineiden tuotantoketjuun. Kestävyyden edelläkävijä tarkastelisi myös näitä.
4. Karsitaan teknologista ohjausta. Toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Esim. kaukolämmön ja paikallisempien lämmöntuotantotapojen kilpailuasetelma on nyt yhdenlainen, mutta 5 vuoden päästä eri. Valtuuston kannattaa ohjata ylätason tavoitteilla ja pidättyä teknologiavalintojen määrittämisestä.

Energiatavoitteet ovat kestävyystavoitteemme kannalta tärkeät, mutta asia on vaikea ja vaatii yhteistyötä konsernin sisäisesti. Aloittakaamme päivitys ajoissa.”

Aloitteen tausta omituisissa kaavamerkinnöissä

Aloitteessa kritisoimani epätarkoituksenmukaiset tavoitteet ovat konkretisoituneet joissakin uuden rakentamisen kaavoissa ja niiden ympärillä käydyissä keskusteluissa. Energiantuotantoon liittyvät merkinnät ovat vaihdelleet, mutta keskeisin niistä on viime aikoina ollut usein ”Rakennusten energiantarve tulee osin tai kokonaan kattaa paikallisesti tuotetulla uusiutuvalla energialla. Uusiutuvan energian ratkaisut saavat olla rakennus- ja korttelikohtaisia tai alueellisia.” (esimerkkikaavasta 002533 Muuran kaupunkikylät 2).

Tuon kaavamerkinnät päällimmäiset ongelmat ovat:

1. Paikallisuus ei ole energiantuotannossa hyvä perimmäinen tavoite (vaan tuotannon kestävyys). Tekstin tulkinta ei ole selkeää, mutta tiettävästi kaukolämpö ei täytä vaatimusta, vaikka se monella tavalla paikallista onkin. Tätä paikallinen kaukolämpöyhtiö Vantaan Energia on kritisoinut. Merkintä vaatii käytännössä maalämpöä, jota putkien paikoista riippuen pidetään paikallisena, riippumatta siitä missä pumppujen pyörittämiseen tarvittava lisäsähkö tuotetaan.
2. Uusiutuvuus ei ole energiantuotannossa hyvä perimmäinen tavoite (vaan tuotannon kestävyys). Parhaiten tätä kysymystä syventää Atte Harjanteen blogi, mutta lyhyesti voisi todeta että Suomen toistaiseksi suurin energiantuotantomuoto ydinvoima ei ole uusiutuvaa, ja merkittävimmät uusiutuvat muodot tuulivoima, vesivoima ja biomassan poltto eivät sovi kaupunkeihin paikallisesti. (Aurinkovoima sopii ja sitä käytetäänkin Vantaalla ansiokkaasti.)

Liittyen aloitteen kohtiin 1 ja 4, aloitevastauksen pitäisi sanoa suunnilleen ”kyllä, määritämme energiayhtiömme osallistaen selkeät ja johdonmukaiset perimmäisiin kestävyystavoitteisiin (esim. ympäristöystävällisyys, toimitusvarmuus, taloudellisuus) sidotut tavoitteet.”

Luontovaikutukset energiatavoitteisiin, miksi?

Lyhyesti sanoen luontokato on maailman suurimmista ongelmista se toinen, se liittyy kiinteästi ilmastonmuutokseen, ja tilanteen muuttamisessa luontovaikutuksiin liittyvät mittarit ja tavoitteet ovat keskeisiä.

Energiateollisuus ry itse perustelee luonnon monimuotoisuustyötään mm. seuraavasti:​

• ”Toimiala on merkittävässä roolissa muuttaessaan yhteiskuntaa kestävämmäksi​” ja energiayhtiöiden suurten investointien vaikutus. Kyllä. Molemmat pätevät Vantaalla hyvin.​
• ”Eturintamassa kulkemalla toimiala hyötyy avautuvista uusista liiketoiminta-mahdollisuuksista”
• Yhdensuuntaisuus kansalaisten arvojen ja odotusten ja poliittisten tavoitteiden kanssa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Kyllä, viitaten esimerkiksi EU:n biodiversiteettistrategiaan, yritysvastuudirektiivi CSDDD:hen, ja niin edelleen.​

Vantaa kaupunkiorganisaationa on mukana luontojalanjäljen laskemisessa ja odotan tässä mielenkiintoista kehitystä tulevina vuosina. Luontovaikutusten huomiointi ja mittaaminen on vielä monille uutta, mutta silti aloitteen kohtaan 2 ei pitäisi olla muuta johdonmukaista vastausta kuin ”kyllä”.

Ilmastovaikutusten laajempi tarkastelu?

Mitä aloitteen kohta 3 peräänkuuluttaa? Teollisuuden päästölaskenta on merkittävässä muutoksessa, esim. EU:n kestävyysdirektiivi CSDDD:n vuoksi. Perinteisesti on tarkasteltu oman toiminnan suoria päästöjä (Scope 1 ja 2), kun uutena vaatimuksena on tarkastella toiminnan laajempia vaikutuksia arvoketjussa (Scope 3). Energia-alalla tämä tarkoittaisi esim. polttoaineiden tuotantoketjun ja laitosten elinkaarten vaikutusten huomioimista, jota käsittääkseni tämänhetkisessä päästölaskennassa ei mitenkään tehdä. En tunne miten energia-alan raportointi- ja ilmastovelvoitteet tarkemmin ottaen ovat muuttumassa, mutta tämäkin asia on syytä nostaa esiin kaupungissa, joka kutsuu itseään kestävyyden edelläkävijäksi ja on merkittävä energiayhtiön omistaja.

Vastaus aloitteeseen

Lisätty 25.9.2024: Kaupunginhallitus antoi vastauksen aloitteeseen 16.9. kokouksessaan. Yleisesti kiitän vastauksesta ja positiivisesta suhtautumisesta ehdotuksiini. Vastauksessa on kohta ”Kaupunki ei ole asettanut lämmöntuotannolle teknologiavaatimusta missään kaavassa”, mikä on totta vain kapeassa kirjaimellisessa merkityksessä, jos siinäkään. Koko pohja ja tarve tälle aloitteelle lähti nimenomaan ongelmallisista kaavamerkinnöistä, kuten edellä olen kuvannut. Saatoin tämän myös kaupunginhallituksen tietoon, mutta se ei muuttanut vastausta.

Mitkä sinusta olisivat oikeat energiantuotannon tavoitteet Vantaalla? Lue myös muita energia-aiheisia kirjoituksiani.