Monia kiinnostaa vaalikampanjoiden rahalliset ulottuvuudet. Paljonko vaalikampanja maksaa ja mistä raha tulee? Tässä artikkelissa esitän perustietoja siitä, miltä tilanne näyttää eduskuntavaaleissa Uudellamaalla, edellisten 2019 vaalien perusteella.

Paljonko rahaa käytetään Uudellamaalla?

Kaaviossa 1 esitetään Uudenmaan kansanedustajien kampanjakulut eduskuntavaaleissa 2019. Tämä ja muut artikkelin tiedot perustuvat VTV:lle tehtyihin vaalirahoitusilmoituksiin (kts. lähdeluettelo).

Näemme, että läpimenneiden kansanedustajien vaalikuluissa oli huimia eroja, samoin saatujen tukien ja käytetyn oman rahan osalta. Kaaviossa 2 vaalikulut on esitetty puoluekohtaisina koosteina.

Saako rahalla ääniä?

Perimmäisiä kysymyksiä lienee se, millä tavalla raha vaikuttaa äänien saamiseen. Kaaviosta 3 näkee muutamankin mielenkiintoisen asian. Käytetyn rahan ja saatujen äänten välillä on korrelaatiota. Mutta se on tässä aineistossa jopa yllättävänkin heikko, erityisesti jos äärimmäisenä oikeassa yläkulmassa oleva piste jätetään pois laskuista. Korrelaatio ja kausaliteetti ovat myös eri asioita: ovatko paljon ääniä saaneet ehdokkaat saaneet ne rahalla, vai onko heidän tunnettu äänipotentiaalinsa houkutellut tukia ilman että he niitä olisivat edes tarvinneet valituksi tulemiseen?

Kaaviosta 3 myös näkee, että on mahdollista käyttää suhteellisen paljon rahaa, saamatta erityisen runsaasti ääniä. Verrattuina valittuihin, 7 varakansanedustajiksi jäänyttä eivät ryhmänä mitenkään erityisesti jääneet jälkeen rahan käytössä. Heidän joukkonsa vaalikulujen mediaani oli jopa valittuja suurempi, joskin keskiarvo oli alempi. Sekin pitää muistaa, että aineistossa on kaikki paljon ääniä saaneet, mutta ei niitä jotka ovat kuluttaneet paljon rahaa ilman menestystä. Jos aineistona olisi kaikki Uudenmaan ehdokkaat 2019 (492 ehdokasta), kaavio näyttäisi hyvin erilaiselta ja rahan ja äänten korrelaatio tulisi oletettavasti paremmin näkyviin.

Kaavio 3. Uudenmaan kampanjakulut ja saadut äänet. Tässä aineistona on kansanedustajien lisäksi 7 ensimmäistä varakansanedustajaa, joilta myös vaadittiin vaalirahoitusilmoitus. Jokainen piste on yksi ehdokas.

Ovatko hyviä ehdokkaita ja puolueita ne, jotka tulevat valituiksi pienin kustannuksin, vai ne, jotka saavat liikkeelle suuria rahavirtoja? “Taloudellinen tehokkuus” versus “äänten maksimointi, maksoi mitä maksoi”? Mielestäni molemmat näkökulmat ovat oleellisia ja totta. Tämän aineiston vaalikampanjat maksoivat yhteensä 1,6 miljoonaa euroa, ja ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jääneiden paljon lisää, ja ainakin media-ala on tyytyväinen niin isompiin kuin pienempiinkin kampanjoihin.

Paras yksittäinen vaalikampanjojen taloudellista tehokkuutta mittaava tunnusluku voisi olla saatua ääntä kohti käytetyn rahan määrä. Tämä jakauma on esitetty kaaviossa 4. Suurin osa ehdokkaista pääsi 1 ja 6 €/ääni välimaastoon, mutta joillakin suhde päätyi selvästi epäedullisemmaksikin.

Henkilökohtainen reflektointini

Teen tällä hetkellä vaalikampanjaa 20 000 € budjetilla ja oletuksella 5 000 € saaduista tuista. Läpimenoon tarvittava äänimäärä on luultavasti 4…5 tuhannen haarukassa, ja tähän jos pääsisi niin eurojen ja äänten suhteeksi tulisi myös 4…5. Lukija voi mielessään sijoittaa nämä lukemat kaavioihin 1–4 ja havaita, että sinne jakauman joukkoon ne solahtaa nätisti. Mutta muistutan, että rahan käyttö ei ole mikään tae menestyksestä – näistäkin aineistoista puuttuvat kaikki ne, jotka käyttivät paljon rahaa mutta eivät menestyneet. Omasta kampanjastani kerron enemmän täällä ja rahan lahjoittamiseen on suoraviivainen polku täältä.

Lähteitä ja lisälukemista

Oikeusministeriö. Vaalien tieto- ja tulospalvelu. https://tulospalvelu.vaalit.fi/

Annu Perälä 2019. Vaalikampanjointi nielee kymmeniätuhansia euroja.
https://politiikasta.fi/vaalikamppailu-on-kallistunut-2000-luvun-aikana/

Valtiotalouden tarkastusvirasto. Vaali- ja puoluerahoitusvalvonta. Esimerkiksi tehdyt ilmoitukset henkilöittäin saa näkyviin sivulta https://www.vaalirahoitusvalvonta.fi/fi/index/vaalirahailmoituksia/raportit/raportti_tulleetilmoitukset.html.stx