Mitä kunta oikeastaan tekee nykyään? Kuntatalouden tärkeitä pointteja on monia, mutta tässä yksi perustavimpia. Kuva esittää Vantaan menot vuosina 2022 ja 2025 – ja mittasuhteet ovat aivan toiset kuin ennen.
Sote ulos, TE sisään
Isoin muutos oli 2023 alussa, kun sote- ja pelastustoimi siirtyi pois kaupungista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle. Noin puolet toiminnoista, menoista ja tuloista lähti.
Tämän vuoden alusta Vantaa sai valtiolta vastuulleen työllisyyteen, elinvoimaan ja kotoutumiseen liittyvät palvelut. Vantaa vastaa työllisyyden hoidosta ja työttömyyden kustannukset tulevat voimakkaammin Vantaan vastuulle. Valtion rahoitus tehtäviin on – yllätys, yllätys – niukka.
Uudet pelisäännöt opittava nopeasti
Nyt on kriittistä ymmärtää uuden tilanteen pelisäännöt – ja löytää ne vivut, joilla taloutta voi parhaiten hallita. Olen itse nostanut kuntavaaleissa tärkeimmäksi asiaksi työllisyyden. Meidän pitää ymmärtää kokonaisvaltaisesti työttömyyden kustannukset, ja uskon että sitä kautta löydämme myös uusia ajatuksia toimia paremmin.
Tarvitaan lisää tuloja ja menojen hillintää. Kuva kertoo, että jos tässä ei onnistuta, menoleikkaukset osuisivat todennäköisimmin koulutukseen. Sitä ei haluta. Ennen kuntien taloutta ”hoidettiin” leikkaamalla sotesta, mikä nähdään riittämättömänä rahoituksena tänäkin päivänä. Tämä keino ei ole enää työkalupakissa.
Samat pointit, Myyrmäki esimerkkinä
Vantaan Sanomat julkaisi 28.3. mielipidekirjoitukseni tästä samasta aiheesta.
”Kaupunkimme rakenne on sote- ja TE-uudistusten jälkeen hyvin erilainen kuin vielä hetki sitten. Olemmeko vielä ymmärtäneet, mitä tämä tarkoittaa Vantaan talouden kannalta?
Työttömyys aiheuttaa Vantaalle kuntaverojen menetyksiä, työllisyyspalvelujen kustannuksia sekä aiempaa laajempia osuuksia työttömyystuesta. Epäsuorat ja inhimilliset vaikutukset ulottuvat vielä laajemmalle.
Työllisyys on lähivuosien kuntatalouden ydinkysymyksiä, varsinkin kun työttömyys on nyt korkea.
Erityinen fokus tarvitaan korkean osaamisen työpaikkoihin, esimerkiksi teollisuuteen, joka tuo Vantaalle rahaa ja vetää paikallisia palveluita perässään.
Voimme vaikuttaa yrityskaavoitukseen, oppilaitoksiin ja liikennejärjestelyihin. Yritysten ja heidän henkilöstönsä kannalta entistä tärkeämpää on myös kaupungin tulevaisuusvisio, viihtyisä kaupunkiympäristö ja hyvät palvelut.
Myyrmäen tilanne osoittaa, kuinka menestys voi kääntyä haasteiksi, jos kehitystä ei johdeta pitkäjänteisesti. Tästä on syytä ottaa oppia ja korjata mennyttä ajattelua.
Laaja työttömyys vaatii oikein mitoitetut vastatoimenpiteet. Kun arvioimme vaikutukset riittävän laajasti, taloudellisesti kannattavia toimenpiteitä voi löytyä uusista paikoista.
Esimerkiksi valtuustolle kerrottiin äskettäin, että 1 000 työn ja opiskelun ulkopuolella olevaa nuorta (NEET) maksaa Vantaalle 12 miljoonaa euroa vuodessa. Inhimillisten näkökulmien lisäksi tuo on paljon rahaa. Jos käyttäisimme sen toisin, saisimmeko samat nuoret töihin tai opiskelemaan?
Rapautuva kaupunkiympäristö ja yhteisöllisyys ovat myös ongelmia, jotka puraisevat meitä monin tavoin. Voisiko näiden ratkaisemiseen työllistää vantaalaisia jollakin uudella tavalla? Emme vielä tiedä, mutta tämänkaltaisia kysymyksiä pitää kysyä.
Joskus aiemmin Vantaan taloutta ”hoidettiin” leikkaamalla sote-sektorilta ja kouluista. Ensimmäiseen emme enää pysty. Toinen pitää kaikin keinoin välttää.
Käsitykset siitä, mitä voidaan tai ei voida tehdä Vantaan vetovoiman ja työllisyyden eteen, pitää nyt muodostaa uusiksi ja paremmin. Se on vaikea mutta innostava haaste seuraavaan vaalikauteen – kaupungin henkilöstölle, päättäjille ja meille kaikille.”
(Artikkelin kuvan mittasuhteet on silmämääräisesti tehty oikeiden lukujen perusteella, eivät kuitenkaan eksaktit. Kuva sisältää käyttötalouden menot, ei investointeja.)