Artikkelin kuvituskuva kertoo, että Vantaan kerrostalorakentaminen on liukunut varsin pieniin asuntoihin. Valmistuneiden asuntojen keskipinta-ala on laskenut alle 40 neliömetrin. Vaikka pientalojakin tehdään, noin 80 % asunnoista valmistuu kerrostaloihin, ja asialla on väestökehityksen kannalta paljonkin merkitystä. Onko asuntopolitiikka Vantaalla oikeanlaista?
Kenelle asuntoja tehdään?
En sinänsä moiti pieniä asuntoja, en niissä asujia, en niiden rakentajiakaan. (Olen käynyt katsomassa asuntoja, ja monet niistä ovat kivoja.) Mutta voiko olla Vantaan pitkäjänteinen etu, että asuntoja perinteisemmän kokoisille perheille ei tehdä kerrostaloalueille juuri ollenkaan? Tänä vuonna on saatu tietoa kiihtyneestä poismuutosta, ja on viitteitä että yksi syy on perheellisten muutto kehyskuntiin.
Vantaan uudistuotannossa on ilmeisesti palveltu viime vuosina pääosin asuntosijoittajien tarpeita. Omistaja-asiakkailla olisi kysyntää isommillekin asunnoille. Näin ainakin Vantaan teettämän rakennuttajakyselyn mukaan. ”Sijoittajille pienet asunnot ovat kannattavia sijoitustuotteita, ja siksi niitä rakennetaan, jos muuta ei vaadita”, sanoo Aalto-yliopiston tutkija Johanna Lilius aiheeseen. Aallossa tutkittiin Myyrmäen asuntotuotantoa, joka painottui noin 50-prosenttisesti yksityisiin vuokrayksiöihin ja -kaksioihin. Vaikutukset olivat ristiriitaisia: yksityisten asuntojen vuokrataso nousi, asuntojen yleinen hintataso laski, korkeakoulutettujen asukkaiden osuus pysyi samana ja pienituloisten osuus kasvoi. ”Markkinaehtoinen vuokra-asuntotuotanto toki lisää tarjontaa, mutta millaista laatua se tuottaa, kenelle, ja millä yhteiskunnallisilla kustannuksilla?”, pohtii tutkija ja pohdintaan on järkevä yhtyä.
Vantaalla onkin keskusteltu siitä, pitäisikö sääntelyllä varmistaa myös suurempien asuntojen tuottaminen. Vaikka kaikki puolueet ovat kiinnittäneet perheasuntojen tarpeeseen huomiota, kaupungin esittämä kolmioiden ja suurempien asuntojen kokoa suurentava malli vaikuttaa nyt olevan niukasti vähemmistön kannattama. Aika näyttää miten käy.
Miten asuntoja ja väestönkehitystä kannattaa yrittää säädellä?
Omasta mielestäni sopiva sääntely on se minimi, mikä tuottaa tasapainoisen ja kaupungin pitkäjänteistä kehitystä tukevan asuntojakauman. Teimme asiasta keväällä 2022 mielipidekirjoituksen ”Monipuolinen asuntotuotanto vaatii tiukempaa sääntelyä”. Erityisen huolellisesti asuntojakaumaa pitäisi hallita uusilla alueilla (esimerkiksi Kivistö ja Aviapolis) jossa uudistuotanto muodostaa suuren osan koko asuntokannasta. Kaupungin esityksen mukaan kolmioille ja suuremmille asunnoille asetettaisiin yleensä 70 m² keskipinta-alavaatimus, vaihdellen aluekohtaisesti 60 ja 80 m² välillä. Minusta vaatimus tuntuu kohtuulliselta. Mikä tahansa kolmio ei läheskään aina ole perheasunto…
Sääntelymallin kriitikoiden yleisin argumentti on, että se hidastaisi asuntotuotantoa, varsinkin kun rakentamisen kustannuksetkin ovat nousseet ja inflaatio saattaa jatkua. Tähän minulla on kaksi vastausta.
Ensinnäkin, asuntopolitiikka Vantaalla on pitkää peliä. Yhden rakennushankkeen aikana muutamaankin kertaan muuttuvat suhdanteet ja hintatasot eivät vaikuta siihen, minkälaista demografiaa kaupunkiin pitkällä tähtäimellä haluamme.
Toiseksi, jos asuntotuotanto hidastuisikin, mitä sitten? Vantaan politiikassa vuoden toimineena näen väestönkasvumme aika hurjana. Rahaa investointeihin ja palvelutarpeen kasvuun on niukasti, henkilöstöstä puhumattakaan. Verotulot eivät kasva niin paljon kuin haluaisimme, eikä kasvu toisaalta auta talouteen kun menoilla on paine lisääntyä vielä enemmän. Kova kasvu on hankala hallita ja aiheuttaa paikoin asukkaille kovaa muutospainetta. Maksimaalinen kasvu ei ole kestävää ainakaan taloudellisesti eikä sosiaalisesti, ja siksi sitä tukeva asuntorakentaminenkin pitäisi minusta optimoida kestävälle tasolle.
Kirjoitin aihetta sivuten myös erillisen artikkelin ”Kuka on rakennusteollisuuden ystävä?”
Pientaloista ratkaisu?
Osa poliitikoista sivuuttaa kysymykset kerrostaloasumisen monipuolisuudesta ja laadusta painottamalla, että (vain) pientaloasumisen tulee olla ratkaisu perheiden asumistarpeisiin. Vantaa pyrkiikin lisäämään myös pientalojen määrää ja tekeillä on selvitys siitä mihin niitä luontevimmin laitettaisiin. Helppoa niiden sijoittaminen ei ole. Kun suuriin asuntotuotantomääriin koetaan olevan painetta, ja niistä on konkreettisesti sovittukin valtion ja Vantaan välillä MAL-sopimuksessa, valtaosa uudistuotannosta syntyy jatkossakin yleiskaavan mukaisesti kerrostaloina keskusten ja hyvien liikenneyhteyksien alueille. Ja merkittävä osa ihmisistä myös haluaa asua näissä ympäristöissä! Tämän takia kerrostalopainotteisten alueiden viihtyisyys, kerrostaloasumisen asuntojakauma, laatu, jne. on mittakaavaltaan asuntopolitiikan suurin kysymys.
Asuntopolitiikassa ei mustavalkoisia totuuksia
Vielä takaisin kuvaan. Odotan nimittäin tilanteeseen käännettä tänä vuonna, johtuen 2019 asetetun sääntelyn vaikutuksesta. Tällä hetkellä uusissa kohteissa saa olla yksiöitä enintään 30 % (asunnoista kappalemääräisesti) ja yleensä vähintään 30 % on oltava kolmioita tai suurempia. Kolmiot tuotetaan usein verrattain pieninä, mutta niiden määrä joka tapauksessa lisääntyy. Näen nykyisen sääntelyn tulon isompana muutoksena kuin mitä nyt esitetty olisi, enkä ole tietoinen että se olisi haitannut rakentamisen tahtia.
En ole asuntopolitiikan asiantuntija, mutta sen olen oppinut että mustavalkoisia totuuksia näissä asioissa ei ole helppo löytää. Harkitsevuus ja kokonaisuuden pitkäjänteinen optimointi on hyviä lähestymistapoja tähänkin aiheeseen. Asuntoasioista vastaavassa lautakunnassa (kaupunkitilalautakunta) olen päässyt kuulemaan asiantuntijoita, ja minusta he vaikuttavat päteviltä ja että heidän esityksensä sääntelyn kehittämisestäkin olisi hyvä. Meidän poliitikoiden näkemyksiemme laadusta olen paljon epäilevämpi!
Lähteitä ja lisälukemista
Vantaan maa- ja asuntopoliitiset linjaukset löytyvät sivulta https://www.vantaa.fi/fi/asuminen-ja-ymparisto/vantaan-maa-ja-asuntopoliittiset-linjaukset. Kirjoitushetkellä linjausten tuorein versio on vuodelta 2018, mutta dokumentti on päätöselimissä päivityksen alla. Tämän artikkelin kuva on Vantaan kaupungin tuottama, ja se on päivitetty versio vuoden 2020 seurantaraportissa julkaistusta.
Aalto-yliopisto 2021. Sijoittajat innostuivat lähiöistä – vaihtelevin seurauksin. https://www.aalto.fi/fi/uutiset/sijoittajat-innostuivat-lahioista-vaihtelevin-seurauksin?fbclid=IwAR0pZLyRx70jYcBAPEnyIsxESRUKnbz8VRcCLISldxb3ra0CtRyCQqtgi_A Julkaistu: 2.9.2021, viitattu 29.9.2022.
Armi Suojanen 2021. Pienet asunnot ovat vallanneet Vantaan niin, että jo kahden lapsen perheen on vaikea löytää riittävän isoa kerrostaloasuntoa – myös huoneistojen keskikoko on laskenut. Vantaan Sanomat, julkaistu 2.6.2021. https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4167074. Viitattu 29.9.2022.
Armi Suojanen 2022. Alle 50 neliön ”perheasunnoille” loppu – Vantaa alkaa vaatia rakentajilta kunnollisen kokoisia asuntoja. Vantaan Sanomat, julkaistu 17.8.2022. https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4789392. Viitattu 29.9.2022.
Artikkelia muokattu 6.10., lisätty linkit artikkeleihin Kuka on rakennusteollisuuden ystävä? ja Onko kolmio perheasunto?