Ajatuksiani hyvinvointialueista ja aluevaaleista

Sote-uudistusta sanotaan yhdeksi Suomen itsenäisyyden historian suurimmista hallinnon uudistuksista. Valtion ja kuntien väliin perustetaan uusi kolmas hallinnollinen taso, hyvinvointialueet, joiden vastuulle tulee sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimi.

Uudistuksen tavoitteet ovat niin tärkeät, että ne on syytä tässäkin toistaa:

  • Turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville.
  • Parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.
  • Kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja.
  • Turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti.
  • Vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin.
  • Hillitä kustannusten kasvua.

Muodostamme tämän johdosta uuden Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen. Verrattuna muihin uusiin hyvinvointialueisiin, tämä on alueen kuntien lukumäärässä pieni, populaatiossa keskitasoa. Vantaan kaupungin toimintamenoista karkeasti puolet siirtyy uudelle hyvinvointialuelle – tämä kertoo muutoksen suuruudesta.

Aluevaalit

Aluevaaleissa valitsemme valtuutetut hyvinvointialueen ylimpään päätöksentekoelimeen, aluevaltuustoon. Muista äänestää! Ennakkoäänestysaika kotimaassa on 12.-18.1.2022 ja varsinainen vaalipäivä on 23.1.2022.

Itse olen lähestynyt vaaleja kahtalaisin tuntein. Omat mielenkiintoni ja osaamiseni politiikassa painottuvat niihin asioihin, jotka jäävät jatkossakin Vantaan kaupungin vastuulle. Olisin ollut tyytyväinen, jos ehdokaslistoilla olisi niin paljon hallinnonuudistusten, sote-alan ja pelastustoimen tuntijoita, etten olisi edes mahtunut mukaan. Toisaalta, Vantaan kaupunginvaltuuston kauden isoin asia on joka tapauksessa hyvinvointialueen eriytyminen, pääsen siihen joka tapauksessa perehtymään. Tämä huomioiden, voisi olla mielenkiintoista ja hyödyllistä viedä uudistusta eteenpäin myös aluevaltuuston puolella. Uudistus on isoin konkreettinen hanke mihin yhteiskunnallisena vaikuttajana tällä hetkellä voi hakea mukaan. Ja sen on onnistuttava. Joten olen ehdolla vaaleissa. Tällä kertaa tosin pienin panoksin.

Mitä itse ajaisin aluevaltuustossa? No, kuten muutoinkin, pyrkisin toimimaan tietopohjaisesti ja harkiten niissä kysymyksissä mitä eteen tulee ja pyrkisin toimimaan uudistuksen tavoitteiden mukaisesti.

Tästä vuosi eteenpäin, tärkeintä on saada muutos ylipäänsä tapahtumaan, ilman että yksikään hoito keskeytyy, ilman että yksikään hälytys hukkuu, ilman että hyvinvointialueelle siirtyville työntekijöille tulee ongelmia. En itse usko isoihin palveluiden tai palveluverkon muutoksiin heti lyhyellä aikavälillä. Mutta tällä aluevaalikaudella luodaan tärkeää pohjaa sille miten hyvinvointialue tulee pidemmällä aikavälillä toimimaan. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen muodostaminen pitäisi olla valtakunnallisesti verraten melko helppoa, koska muutos koskee vain kahta melko samankaltaista kaupunkia, mutta silti uskon että ensimmäinen aluevaalikausi menee pitkälti uutta tasapainoa hakiessa.

Hyvinvointialueet eivät siitä päätä, mutta mielenkiinnolla odotan miten uusi kolmitasoinen hallinto tulevina vuosina kehittyy. Pidän todennäköisenä, että kuntien tai valtion alla on vielä muutakin toimintaa, jonka luontevin koti olisi jatkossa hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu aluksi pääosin valtion rahoitukseen. Pidän loogisena ja vallan ja vastuun jakautumisen kannalta luontevana, että jatkossa rahoitus perustuisi osittain omaan verotusoikeuteen, samoin kuin kunnillakin.

Missä hyvinvointi syntyy?

Hyvinvointialueen rooli on hoitaa sairautta ja ongelmia, ja tehdä näitä ennaltaehkäisevää työtä. Nämä on tärkeää työtä, ja toivottavasti painopistettä pystytään siirtämään enemmän ennaltaehkäisevään työhön.

Pääosin hyvinvointi kuitenkin syntyy (tai jää syntymättä) muiden kuin hyvinvointialueen toimintojen myötä. Ajatellaan vaikka koulujärjestelmän ja työllisyyden vaikutusta hyvinvoinnin perustana. Emme usein ajattele sitä, mutta samalla lailla fyysinen ympäristö on hyvinvoinnin perusta, kun se on saasteeton, viihtyisä, ja kannustaa lihasvoimaiseen liikkumiseen. Hyvinvointialue ei voi vaikuttaa ruuan terveellisyyteen tai markkinointiin, mutta näillä on iso terveysvaikutus. Näitä esimerkkejä voisi jatkaa. Yhteiskunnan toiminta kokonaisuutena määrää hyvinvoinnin asteen, ja hyvinvointialueella on siinä rajallinen mutta oleellinen osansa.

Lisälukemista

Sote-uudistus https://soteuudistus.fi/etusivu

Aluevaalit https://vaalit.fi/aluevaalit